Sanotaan ihan suoraan: meillä ei ole vain hoitajapula, meillä on hoitajakriisi! Kriisi, joka pahenee entisestään tulevina vuosina huoltosuhteen heiketessä ja hoitajien paetessa alalta, mikäli emme ryhdy rivakoihin toimiin nyt. Kriisi koskettaa koko maata, myös omaa hyvinvointialuettamme Varsinais-Suomea.
Media kirjoitti jo ennen koronaa hoitajapulasta säännöllisesti, mutta pandemia on kärjistänyt ja vaikeuttanut hoitajien valmiiksi raskasta tilannetta entisestään. Saamme lukea säännöllisesti työn uuvuttamista sankarihoitajista, jotka kaiken kokemansa jälkeen palaavat kutsumuksensa pariin, mutta myös aina vain enemmän heistä, jotka jättivät alan kenties lopullisesti.
Syyskussa 2021 julkaistun Tehy:n teettämän kyselyn mukaan alan vaihtoa on harkinnut lähes 90 % vastaajista. Alle 30-vuotiaista hoitajista alan vaihtoa on harkinnut 95 %. Kyselyn mukaan taustalla houkuttaa parempi palkka muualla sekä vähäisempi psyykkinen kuormitus. Vastaajista 41 % kertoi työhyvinvointinsa olevan jokseenkin tai erittäin huono. Alle 30-vuotiaiden vastaajien keskuudessa heikosta työhyvinvoinnista kertoi 52 %. Työhyvinvointi on heikentynyt erityisesti koronan takia. Alle 30-vuotiaista vastaajista peräti 89 % kertoo koronan heikentäneen omaa työhyvinvointia.
Samanlaisia äänenpainoja on kuulunut lähipiiristä hoitoalalla työskenteleviltä tutuilta hoitajilta jo ennen koronaa. Syyskuun 2021 ammattibarometristä näkyy, että Satakuntaa lukuunottamatta koko maassa oli suuri pula hoitajista. Lähihoitajat, ja kodinhoitajat (kotipalvelutoiminta) ovat 15 pahimman pula-ammatin joukossa koko maan tasolla.
Hoitajapula juontaa juurensa myös hoitoalan perusopintojen houkuttelevuuteen. Jos palkkaus ja työolot eivät ole kunnossa, hakijoita hoitoalan koulutuksiin ei ole. Tämä näkyy esimerkiksi lähihoitajakoulutuksessa, jonka hakijamäärät ovat suorastaan romahtaneet. Laboren (ent. Palkansaajien tutkimuslaitoksen) tutkimuksen mukaan hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijöiden palkkakehitys on ollut hitaampaa kuin keskimäärin. Palkat ovat nousseet keskimäärin 0,5 prosenttia vuodessa.
Tilanne aiheuttaa myös muita ikäviä lieveilmiöitä. Pari päivää sitten Yle uutisoi naisten päihdekuntoutuslaitoksesta, jonka asiakkaista kolmasosa on hoitajia. Taustalla ovat naisten lisääntyneet päihdeongelmat. Hoitoalalla kynnys hakea apua riippuvuuteen on monia muita aloja korkeampi ja työyhteisössä hälytysmerkit laitetaan herkästi kiireen ja työn kuormittavuuden piikkiin. Lisäksi moni alan oppilaitos on luopunut soveltuvuuskokeista, mikä on johtanut siihen, että alalle hakeudutaan vääristä syistä; työpaikalla on helppo pääsy lääkkeisiin. On surullista lukea, että yhä useampi sote-alan työntekijä kamppailee työuupumuksen lisäksi myös päihdeongelmien kanssa.
Pistää miettimään, miten tilanne ja nämä moninaiset hoitoalan tosielämän tarinat vaikuttavat nuoriin hoitoalasta haaveileviin? Monia varmasti huolettaa myös se, millaista hoitoa terveyspalveluissa saa, kun alan ammattilaisten työolot on ajettu niin ahtaalle?
Säilyykö imu hoitoalalle kotimaassa?
Mistä saamme lisää hoitajia?
Miten alalla olevat saadaan pysymään?
Miten säilyttää alan arvostus kaiken kriisipuheen keskellä?
Miten saada nuoria kiinnostumaan hoitoalasta oikeista syistä?
Tammikuun aluevaaleissa huolehdin sote-ammattilaisten työoloista, hyvinvoinnista ja tasa-arvoisesta palkkauksesta!
Haluan:
- sote-ammattilaisille hyvät työolot eli riittävän resursoinnin ja mahdollisuuden työskennellä ammattietiikan mukaisesti
- hoitajille työn vaativuutta ja vastuuta vastaavan palkan
- hoitajille mahdollisuuden keskittyä tekemään koulutustaan vastaavaa työtä
- hoitajille järkevät ja taloudellisesti motivoivat urapolut
- lisätä enemmän tukipalvelujen käyttöä ja panosta (esim. hoiva-avustajat, laitoshuoltajat jne.)
- tuoda johtamisen lähemmäs hoitamisen arkea ja lisätä työelämän joustoja kuten hoitajien lyhennettyä työaikaa
- helpottaa ulkomaisen työvoiman käyttöä hoitajapulan ratkaisemiseksi
- lisätä oppisopimuskoulutusta ja sairaanhoitajan avoimen väylän käyttöä
- täydennyskouluttaa lukumäärällisesti liikaa koulutettuja koulunkäyntiavustajia lähihoitajiksi
Olen Varsinais-Suomen Vihreiden aluevaaliehdokas ja kirjoitus on osa vaalikampanjaani.