Nyt perustettavilla hyvinvointialueilla rakennetaan myös sosiaalipalvelut, jotka usein unohtuvat puhuttaessa terveydestä ja hyvinvoinnista. Lähdin aluevaaleihin ehdolle muun muassa siksi, että haluan olla puolustamassa sosiaalipalvelujen riittävää resursointia koko Varsinais-Suomessa. Erityisen tärkeänä pidän sosiaalipalveluja, joilla turvataan lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi, mutta yhtä tärkeänä pidän myös palveluja, joilla tuetaan perheitä. Sillä kun vanhempien hyvinvoinnista, toimeentulosta ja työoloista huolehditaan tullaan samalla huolehtineeksi myös lapsista. Lapsiin, nuoriin ja perheisiin panostamisella on sekä inhimilliset että taloudelliset perustelunsa, jotka pohjaavat vankkaan tutkimustietoon.
Tein useita vuosia töitä nuorten asunnottomuuden ja sen ehkäisyn parissa. Kuulin kymmeniä tarinoita siitä, kuinka yhteiskunnan turvaverkot olivat pettäneet lapsuuden perheessä. Tuloksena koditon nuori, jolle oli ehtinyt kasautua myös monia muita haasteita ja ongelmia. Oli köyhyyttä, akuutteja ja hoitamattomia ongelmia päihteiden ja muiden addiktioiden kanssa, oli velkaongelmia, moninaisia mielenterveysongelmia, ja joskus myös fyysisiä sairauksia. Monella nuorella oli taustalla koulukiusaamista. Opinnot olivat usein jääneet kesken tai kokonaan alkamatta. Jos töitä oli, oli se yleensä matalasti palkattua ja haastavassa elämäntilanteessa elävälle nuorelle poikkeuksellisen kuormittavaa. Kodittomalle työssä pysyminen on käytännössä lähes mahdotonta. Nuoren tilanteen eskaloitumista oli saattanut edesauttaa myös esimerkiksi diagnosoimaton (tai diagnosoitu) neuropsykiatrinen haaste (esimerkiksi ADD / ADHD tai Touretten syndrooma). Ja niin edelleen.
Nuorisoasumisen kentällä näin konkreettisesti, kuinka monesta pienestä osatekijästä ihmisen hyvinvointi koostuu. Näin myös, kuinka hauras rakennelmasta tulee, mikäli se päästetään rakentumaan heikolle perustalle. Näin myös sen, kuinka voimakkaasti haasteet ja ongelmat periytyvät. Taitoja, lahjoja, älykkyyttä ja nokkeluutta nuorissa oli yllinkyllin, ja usein pilkahtelevaa elämäniloakin, mutta olosuhteet olivat päässeet sellaisiksi, että niitä oli nuoren mahdoton itse ratkaista, ja ammattilaisiakin tarvittiin useita ja heiltä vaadittiin monen alan osaamista.
Työssäni opin käytännössä, miten vaikuttavaa on varhainen puuttuminen ja toisaalta miten aidosti moniammatillista korjaavan avun tulee olla, jotta se todella olisi vaikuttavaa ja tehokasta.
Tammikuun hyvinvointialuevaaleissa puolustan saavutettavia lasten, nuorten ja perheiden lähipalveluita sekä sosiaalitoimen riittävää resursointia.
Haluan:
- luoda matalan kynnyksen perheneuvola-/perhekeskusmallin, joka tukee lähi- ja etäpalveluin koko alueen vanhempia vanhemmuudessa ja lapsia lapsen kasvussa syntymästä aina aikuisuuteen saakka
- lisätä resursseja oppilashuoltoon kaikissa kouluissa ja täydennetään palveluita tarveperustaisesti
- lisätä resursseja lastensuojeluun käsillä olevan kriisin ratkaisemiseksi
- edistää lapsivaikutusten arviointia ja lapsibudjetointia, tiedostaa tehtyjen päätösten vaikutukset lapsiin ja ehkäistävä lapsiperheköyhyyttä ja huono-osaisuuden periytymistä puuttumalla ongelmiin hyvissä ajoin
- maksuttoman ehkäisyn kaikille alle 25-vuotiaille kaikissa Varsinais-Suomen kunnissa
Olen Varsinais-Suomen Vihreiden aluevaaliehdokas ja kirjoitus on osa vaalikampanjaani.