Taiteen hyvinvointivaikutukset ovat kiistattomat

Maaliskuussa käynnistyy kolmas vuosi koronan varjossa. Pandemiarajoitukset ovat vieneet esittävien taiteiden ja tapahtuma-alan ammattilaisilta mahdollisuuden harjoittaa ammattiaan ja monelta perheeltä koko toimeentulon. Kokonainen toimiala tuottajaketjuineen on vaarassa tuhoutua. Tällä on väistämättä vaikutuksia meihin kaikkiin, joille taiteet ovat tavalla tai toisella olleet tärkeä osa elämää ja hyvinvointia.

Taiteen hyvinvointivaikutusten pitäisi kuitenkin ulottua myös sen tekijöihin tilanteessa, jossa ammatin harjoittaminen on käytännössä mahdotonta. Myös taiteen tekijöiden pitää voida kokea olevansa osa yhteiskuntaa ja sen arvostettuja jäseniä.

Taiteita ja kulttuurialaa voidaan elvyttää monin konkreettisin tavoin myös alueellisesti, kuten kotikaupunkini Turku teki viime vuonna päättämällä perustaa Taiteen talon ja päättämällä uuden musiikkitalon rakentamisesta. Lisäksi kaupunki nosti taiteen avustusmäärärahoja.

Taiteiden yhdenvertainen saavutettavuus ja siitä syntyvät hyvinvointivaikutukset ovat tärkeitä niin inhimillisesti kuin taloudellisesti.

Vaaliklubi Bar Östä tarjosi kulttuuria ja keskustelua hyvinvoinnista kotisohville

Taiteisiin osallistumisen voidaan nähdä osana kulttuuristen perusoikeuksien ja hyvinvoinnin toteutumista, hyvää elämänlaatua ja elinikäistä oppimista. Taiteisiin osallistumisen synnyttämästä hyvinvoinnista (kulttuurihyvinvointi) on haluttaessa mahdollista myös laskea mm. terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden kustannussäästöjä ja siten tarkastella niitä kansantalouden tuottavuutena.

Sivistysvaltiossa taiteilla on myös itseisarvo, josta pitäisi huolehtia myös vaikeina aikoina. Taiteilla on myös monia muita tehtäviä, kuten haastaa vallitsevaa taiteellista ajattelua ja toimintaa sekä ehdottaa uusia tapoja ajatella ja tehdä taidetta.

Taiteella voi nähdä myös eettis-moraalisia, kasvatuksellisia, terapeuttisia, terveyttä edistäviä ja ratkaisuja etsiviä yhteiskunnallisia tehtäviä. Taiteet myös pystyvät haastamaan vallitsevia normeja, moraalia ja arvomaailmaa, toimintaa, stereotypioita ja vallankäyttöä. Taiteilla on arvo myös kulttuuriperintönä, mutta jatkuvasti uutta luovina ja uudistuvina ne rakentavat jatkuvasti yhteistä kulttuurista pääomaa, joka karttuu voimavaraksi. Taiteisiin siis kuuluu monia sellaisia ilmiöitä, joista suurella osalla ei ole mitään tekemistä terveyden tai hyvinvoinnin kanssa – eikä tarvitsekaan olla.

Taide voi tutkitusti vaikuttaa monin erin tavoin ihmisten hyvinvointiin.

Taiteella ja taiteellisella toiminnalla on tutkitusti vaikutettu myönteisesti niin nuorten, ikäihmisten, vammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien kuin maahanmuuttajien ja päihde- ja mielenterveyskuntoutujien hyvinvointiin. Kai Lehikoisen ja Elise Vanhasen toimittamassa ”Taide ja hyvinvointi – katsauksia kansainväliseen tutkimukseen” -arikkelikokoelmassa esitellään kansainvälistä tutkimusta taiteiden tutkimuksin todetuista hyvinvointivaikutuksista. Esittelen alla joitakin julkaisussa esiteltyjä tuloksia.

Nuorten kanssa toteutetun taidetoiminnan moninaisista positiivisista vaikutuksista hyvinvointiin on runsaasti tutkimusnäyttöä

• Taide tarjoaa vapaan tilan, jossa voi turvallisesti purkaa negatiivisia tunteita, opetella sosiaalisia taitoja, tulla nähdyksi yhteisöissä ja parantaa itsetuntemusta.
• Yhteisöllisen ja osallistavan taiteen vaikutuksista nuoriin on tutkimusnäyttöä erityisesti haavoittuvassa asemassa, syrjäytymisvaarassa olevien tai syrjäytyneiden nuorten kohdalla.
• Taiteen on havaittu lisänneen myös nuorten kriittistä ajattelua, luovia ongelmanratkaisutaitoja sekä kasvua demokraattisiksi kansalaisiksi.

Taiteen avulla ikä-ihmiset voivat kokea itsensä merkityksellisiksi eivätkä vain hoidon kohteiksi

Laajat tutkimuskatsaukset osoittavat, että taidekokemukset ja niihin osallistuminen vaikuttavat myönteisesti ikäihmisen hyvinvointiin ja terveyteen. Osallistuminen ryhmissä toteutettavaan, esim. musiikin, tanssin, kuvataiteen, näyttämötaiteen, kirjallisuuden tai käsityön toimintaan on tutkitusti todettu edistävän :

• ikääntyvien kognitiivista kyvykkyyttä (muisti, uusien asioiden oppiminen, itsetunto, identiteetti),
• rikastavan sosiaalisia suhteita (yhteisöön kuuluminen, merkityksellisyys, yhdessä oppiminen),
• taiteesta ja taidetoiminnassa oppimista sekä
• taiteen ymmärtämistä (taiteen alueet, taiteen tekemisen menetelmät ja välineet),
• rohkeutta kohdata uusia haasteita,
• myönteistä suhtautumista tulevaan ja
• oman äänen kuulluksi tulemista.

Taiteisiin osallistumisesta hyötyvät myös kieltä ja kulttuuria tuntemattomat maahanmuuttajat

Maahanmuuttajan on usein vaikeaa asettua suomalaiseen yhteiskuntaan. Uuden kielen ja kulttuurin opettelu ottaa voimille ja olo voi tuntua yksinäiseltä. Myös syrjäytymisen uhka on suuri. Taiteisiin osallistuminen tarjoaa maahanmuuttajille muun muassa:

• mahdollisuuksia tutustua suomalaiseen kulttuuriin ja elämäntapaan
• elämyksellisiä tapoja oppia kieltä,
• tutustua uusiin ihmisiin,
• rakentaa kulttuurien välistä vuorovaikutusta ja
• integroitua yhteiskuntaan. 

Yhteisöllisellä taidetoiminnalla on ulottuvuuksia, jotka edistävät vammaisten henkilöiden ja erityistä tukea tarvitsevien hyvinvointia

Kansainvälisen tutkimuksen mukaan vammaisten henkilöiden ja erityistä tukea tarvitsevien kanssa toteutettu taiteellinen yhteistoiminta vaikuttaa myönteisellä tavalla yksilöiden hyvinvointiin ja kehitykseen kokonaisvaltaisesti niin psyykkisesti, fyysisesti kuin sosiaalisesti.

Taiteellisella toiminnalla on tutkitusti merkitystä mielenterveyspalveluja käyttävien ihmisten sosiaalisen osallisuuden lisäämisessä.

Kansainvälisessä tutkimuksessa on saatu vahvaa näyttöä taiteen ja taiteellisen toiminnan positiivisista vaikutuksista mielen hyvinvointiin, mielenterveyteen sekä mielen sairauksista toipumiseen ja jopa paranemiseen. Positiivisten vaikutusten pitkäaikaisuudesta on myös saatu viitteitä.

Lähteet:

https://taju.uniarts.fi/bitstream/handle/10024/7104/Kokos_1_2017.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Olen Varsinais-Suomen Vihreiden aluevaaliehdokas ja kirjoitus on osa vaalikampanjaani.