Miltä tuntuu istua koulun ruokasalissa, kun kukaan ei katso silmiin? Tai tulla tyhjään kotiin pitkän päivän jälkeen, kun kukaan ei odota eikä kysy, miten voit? Miltä tuntuu selata somea ja nähdä hymyileviä kasvoja ja kutsuja, joihin sinua ei koskaan pyydetty mukaan?
Yksinäisyys on kasvanut Suomessa hiljaiseksi epidemiaksi. Yli puolet suomalaisista kokee yksinäisyyttä ainakin joskus, ja 19 % tuntee sen varjot viikoittain. Erityisesti nuoret kärsivät: suurin osa 16–24-vuotiaista kokee yksinäisyyttä säännöllisesti. Mutta yksinäisyys ei katso ikää tai elämäntilannetta – se koskettaa opiskelijoita, pienituloisia, vanhuksia ja eri kieliä puhuvia.
Vaikka teknologia pitää meidät jatkuvassa yhteydessä, se on samalla erottanut meidät toisistamme. Some ja etätyö luovat illuusion yhteydestä, mutta usein vahvistavat ulkopuolisuuden tunnetta. Emme enää jaa ajatuksia saman pöydän ääressä, vaan tuijotamme puhelintamme – joko ihaillen toisten siloteltuja elämiä tai doomskrollaten uutisia maailmalta. Yksinäisyys ei ole vain fyysistä eristäytymistä, vaan tunne siitä, ettei kukaan oikeasti välitä.
Silti suuntaa voi vielä muuttaa. Yksinäisyyden torjunta alkaa myötätunnosta ja halusta kohdata toinen ihminen aidosti. Meillä kaikilla on vastuu kääntää katseemme näytöiltä toisiimme. Olen saanut tämän vaalikampanjan aikana monta oivallusta: vaalit ovat mitä mainioin tekosyy puhua tuntemattomille, pysähtyä ja kohdata.
Kouluissa ja työpaikoilla tarvitaan suunnittelua, joka mahdollistaa turvalliset ja aidot kohtaamiset. Digipaastot ja kasvokkaiset tapaamiset ovat vastalääke yksinäisyydelle.
Tarvitaan myös konkreettisia tekoja: yhteisöjä, jotka järjestävät tilaisuuksia, joissa jokainen voi tulla kohdatuksi. Vapaaehtoistoiminta, harrastusryhmät ja matalan kynnyksen tapahtumat voivat lievittää yksinäisyyttä – kunhan ne ovat aidosti saavutettavia.
Myötätunto ei ole vain tunne, vaan myös toimintaa. Jos tunnet yksinäisen, kutsu hänet kahville. Jos näet jonkun yksin, mene juttelemaan. Jos itse olet yksin, älä pelkää pyytää seuraa. Yksi ojennettu käsi voi käynnistää lumipalloefektin.
Katsotaan toisiamme silmiin. Suljetaan sovellukset. Avataan tilaa toisille.
Ei jätetä ketään yksin.