Turun kaupunginvaltuustolla on 18.5. käsissään historiallinen raitiotiepäätös. Se on tämän valtuustokauden merkittävin yksittäinen päätös ja koko kuluvan vuosikymmenen merkittävimpiä kaupunkipoliittisia ratkaisuja. Päätöksellä linjataan joukkoliikenteen lisäksi koko kaupungin kehityssuuntaa vuosikymmeniksi eteenpäin.
Olen perehtynyt huolellisesti hankkeen taustamateriaaleihin, selvityksiin, vaikutusarvioihin, väestö- ja liikenne-ennusteisiin, kuntatalouslaskelmiin ja vaihtoehtotarkasteluihin. Niiden perusteella olen päätynyt siihen, että raitiotie on Turulle oikea, järkevä ja aikaa kestävä ratkaisu.
Raitiotie ei ole riskitön hanke. Sellaista suurta investointia ei ole olemassa. Olennaista on kuitenkin verrata sitä realistisiin vaihtoehtoihin, ei kuvitteelliseen tilanteeseen, jossa mitään investointeja ei tarvitsisi tehdä.
Turku kasvaa nopeasti. Kaupunkiin tulee tulevina vuosikymmeninä kymmeniä tuhansia uusia asukkaita, ja merkittävä osa kasvusta sijoittuu suunnitellun raitiotien vaikutusalueelle. Samalla ratkaistaan, rakennetaanko kaupunkia hallitusti toimivan joukkoliikenteen ympärille vai hajautetaanko kasvua tavalla, joka lisää autoriippuvuutta, liikenteen päästöjä, ruuhkia, infrastruktuurin kustannuksia ja alueiden eriytymistä.
Siksi aion ensi maanantaina äänestää raitiotien puolesta.
Raitiotie on ennen kaikkea kaupunkikehityshanke
Raitiotiestä puhutaan usein liian kapeasti liikenneprojektina. Sen tärkein vaikutus ei kuitenkaan ole itse vaunuissa tai kiskoissa, vaan siinä, mitä niiden ympärille rakentuu.
Satama, keskusta, Kupittaa, Tiedepuisto ja Varissuo muodostavat Turun tärkeimmän kasvukäytävän. Juuri näille alueille kohdistuu suuri osa tulevasta rakentamisesta, työpaikoista ja palveluista.
Kiinteä raideliikenne luo ennustettavuutta. Se vaikuttaa siihen, mihin yritykset, rakennuttajat ja sijoittajat ovat valmiita sitoutumaan. Pysyvät kiskot eivät yksin rakenna kaupunkia, mutta ne luovat parhaat edellytykset pitkäjänteiselle maankäytölle ja investoinneille.
Turun vaikutusarvioiden mukaan raitiotievaihtoehdossa kaupungin väkiluku olisi vuonna 2050 noin 18 800–19 500 asukasta suurempi kuin runkobussivaihtoehdossa. Tämä tarkoittaa enemmän asuntoja, työpaikkoja, yrityksiä ja verotuloja.
Vihreässä kaupunkipolitiikassa kasvua ei torjuta. Sitä ohjataan kestävästi olemassa olevan kaupunkirakenteen sisään. Vaihtoehtona on hajautuva yhdyskuntarakenne, joka lisää autoliikennettä, päästöjä ja kunnallistekniikan kustannuksia sekä vaikeuttaa tehokkaan joukkoliikenteen järjestämistä.
Turun kallein vaihtoehto on päätöksen lykkääminen
Raitiotietä on Turussa selvitetty jo lähes kaksi vuosikymmentä ja selvittämiseen on käytetty yhteensä 17 miljoonaa euroa. Nyt käytössä on poikkeuksellisen laaja tietopohja: toteutussuunnitelmat, väestö- ja liikenne-ennusteet, kuntatalousvaikutukset, ympäristöselvitykset, kiinteistötalouslaskelmat ja superbussivertailut.
Silti keskustelussa elää edelleen ajatus siitä, että päätöstä voisi vielä lykätä.
Lykkääminen ei kuitenkaan poista kustannuksia. Se siirtää niitä eteenpäin ja suurella todennäköisyydellä kasvattaa niitä.
Rakennuskustannukset ovat nousseet jo vuosien ajan. Raitiotien toteutussuunnitelman kustannusarvio on 465,2 miljoonaa euroa, ja kustannusarvio perustuu aiempaa tarkempaan suunnitteluun sekä allianssin sitovaan tavoitekustannukseen. Selvityksissä todetaan myös, että aikatauluviive on jo kasvattanut kustannuksia.
Myös Turun valtuuston kertaalleen jo hylkäämään superbussivaihtoehtoon liittyy merkittävä pitkän aikavälin kysymys: kapasiteetin riittävyys. Superbussiselvityksen mukaan matkustajamäärien kasvu voi johtaa tilanteeseen, jossa raideliikenteeseen siirtymistä joudutaan arvioimaan uudelleen. Tällöin kaupunki olisi ensin investoinut bussijärjestelmään ja myöhemmin mahdollisesti raitiotiehen.
Se olisi suuri taloudellinen riski.
Velkakeskustelu on mennyt harhaan
Kuten valtakunnan politiikassa myös Turun raitiotiekeskustelussa velasta on tullut pelottelun ja pakottamisen väline. Keskustelua seuratessa voi saada käsityksen, että kaikki kaupungin ottama velka olisi automaattisesti jotenkin pahasta tai vastuutonta.
Näin julkinen talous ei kuitenkaan toimi.
Kaupungin taloudessa pitää erottaa toisistaan käyttömenot ja investoinnit. Myös investoinneissa on eroja. Koulut, päiväkodit ja terveysasemat ovat välttämättömiä palveluinvestointeja, vaikka ne eivät suoraan kasvata kaupungin tuloja.
Raitiotie eroaa näistä siinä, että se on yksi harvoista suurista investoinneista, joiden tavoitteena on myös vahvistaa kaupungin taloudellista pohjaa. Sen arvioidut tuotot syntyvät lisääntyvästä rakentamisesta, työpaikoista, yrityksistä, kiinteistöverotuloista ja uusista asukkaista.
Siksi kaupungin velkaa ei pidä verrata yksioikoisesti kotitalouden velkaan. Kaupunki voi investoida infrastruktuuriin, joka kasvattaa tulevaa veropohjaa. Näin kasvavat kaupungit toimivat kaikkialla Euroopassa.
Jos Turku jättää investoinnit tekemättä, seuraukset eivät välttämättä näy heti ensi vuoden budjetissa. Ne näkyvät myöhemmin hitaampana kasvuna, heikompana kilpailukykynä ja menetettyinä investointeina.
Vihreä kaupunkipolitiikka tarkoittaa investoimista ratkaisuihin, jotka vahvistavat taloutta, vähentävät päästöjä ja parantavat ihmisten arkea. Raitiotie tekee näitä kaikkia.
Toimiva kaupunki tuntuu arjessa
Kaupunkisuunnittelu näkyy jokaisen turkulaisen elämässä joka päivä. Kuinka helposti töihin pääsee? Kuinka turvallisilta kadut tuntuvat? Pääsevätkö lapset ja nuoret turvallisesti kouluun ja harrastuksiin? Onko keskustassa viihtyisää, miellyttävää ja esteetöntä liikkua? Voiko arki toimia ilman pakollista autoa?
Raitiotie vaikuttaa juuri näihin asioihin.
Sen rakentamisen yhteydessä uudistetaan koko katutilaa: jalankulku, pyöräily, esteettömyys ja joukkoliikenne paranevat samanaikaisesti. Keskustasta tulee houkuttelevampi, vehreämpi ja paremmin saavutettava. Raitiotiereitillä myös pienhiukkaspäästöt vähenevät.
Turun strategisena tavoitteena on lisätä kestävien kulkutapojen osuutta. Tämä ei onnistu ilman merkittäviä investointeja joukkoliikenteeseen.
Raitiotiekeskustelua on yritetty monessa puheenvuorossa kehystää autoilun ja joukkoliikenteen vastakkainasetteluna. Hyvässä kaupungissa kaikilla ihmisillä on aidosti vaihtoehtoja, mukaanluettuna he, joilla ei ole autoa. Kaikki eivät voi ajaa autoa. Kaikki eivät myöskään halua rakentaa arkeaan auton varaan.
Siksi toimiva joukkoliikenne on myös yhdenvertaisuuskysymys.
Varissuon tulevaisuus ratkaistaan nyt
Turun tuoreeseen pormestariohjelmaan on kirjattu segregaation purkaminen. Varissuo on yksi kaupungin sosioekonomisesti eriytyneimmistä asuinalueista.
Segregaatiota ei pureta pistemäisillä hankkeilla. Työ vaatii pitkäjänteistä kaupunkipolitiikkaa, joka tuo investointeja, palveluita ja uusia mahdollisuuksia myös niille alueille, jotka uhkaavat jäädä sivuun kaupungin kasvusta.
Varissuo tarvitsee raitiotietä.
Vaikutusarvioiden mukaan Varissuon uudistuminen ilman raitiotietä olisi huomattavasti epätodennäköisempää. Tämän pitäisi olla keskeinen havainto kaikille Turun päättäjille.
Raitiotie vahvistaa Varissuon yhteyttä muuhun kaupunkiin. Se lisää kiinnostusta rakentaa alueelle uusia asuntoja ja palveluita sekä parantaa alueen saavutettavuutta opiskelun, työn ja harrastusten näkökulmasta.
Segregaation ytimessä on alueiden eriytyminen toisistaan. Raitiotie tekee päinvastoin: se yhdistää kaupunginosat yhteen.
Turkua ei pidä enää tulevaisuudessa jakaa alueisiin, jotka kehittyvät eri suuntiin. Jokaisella kaupunginosalla pitää olla mahdollisuus olla osa kasvavaa ja elinvoimaista kaupunkia.
Turku tarvitsee uskoa tulevaan
Turku teki 1970-luvulla päätöksen, jonka seuraukset näkyvät kaupungissa edelleen. Silloin tulevaisuutta rakennettiin autoilun varaan ja silloisesta raitiotiejärjestelmästä luovuttiin.
Nyt kaupungilla on mahdollisuus tehdä toisenlainen valinta: investoida moderniin pikaraitiotiehen.
Raitiotie ei ratkaise kaikkia Turun ongelmia. Mutta se on vahvin yksittäinen kaupunkikehityksen työkalu, joka kaupungilla on tällä hetkellä käytettävissään.
Se vahvistaa kaupungin elinvoimaa. Se tukee kestävää kasvua. Se parantaa ihmisten arkea. Se ehkäisee segregaatiota. Se auttaa rakentamaan ilmastoviisaampaa Turkua.
Siksi toivon, että valtuutettujen valtaosa katsoo päätöksessään seuraavaa budjettivuotta tai seuraavia vaaleja pidemmälle.
Nyt tehtävä päätös raitiotiestä näkyy Turussa vielä vuosikymmenten päästä. Silloin nyt lapsuuttaan viettävät sukupolvet arvioivat, uskalsiko Turku rakentaa tulevaisuuttaan vai jäikö se jälleen kerran lehdelle soittelemaan.
Lähteet
Raitiotien satama-Varissuo-vaikutustenarviointi yhteenvetoraportti 2026
Turun raitiotien vaikutusarvioinnin mukaan Satama–Varissuo-linja kulkee kaupungin merkittävimpien maankäytön ja kaupunkikehittämisen kokonaisuuksien läpi, ja raitiotievaihtoehdossa Turun asukasmäärä olisi vuonna 2050 noin 18 800–19 500 asukasta suurempi kuin runkobussivaihtoehdossa. Selvityksen mukaan Varissuon ja Littoistentien alueiden uudistuminen ilman raitiotietä olisi huomattavasti epätodennäköisempää.
Vaikutusarvioinnin talousosiossa todetaan, että raitiotievaihtoehdon suuremmat kiinteistötaloustulot perustuvat erityisesti runkobussivaihtoehtoa suurempaan rakentamismäärään, ja kiinteistötalouden kumulatiivinen tulosvaikutus vuoteen 2060 mennessä on raitiotievaihtoehdossa 384 miljoonaa euroa parempi reaaliarvoina.
Turun raitiotien toteutussuunnitelma 2026
Turun raitiotien toteutussuunnitelman mukaan hankkeen kokonaiskustannusarvio on 465,2 miljoonaa euroa ja allianssin sitova tavoitekustannus 421,5 miljoonaa euroa.
Kustannusarvion perusteet 2026
Kustannusarvion perusteissa todetaan, että toteutussuunnitelma antaa ensimmäistä kertaa toteutuskelpoisen suunnitelman ja realistisen kustannusarvion, johon allianssin yritykset sitoutuvat taloudellisella riskillä.
Selvitys Turun superbussin periaateratkaisuista ja keskeisistä vaikutuksista 2026
Superbussiselvityksen mukaan superbussin matkustajamäärien arvioidaan olevan 20–35 prosenttia raitiotievaihtoehtoa pienemmät, ja jos kaupunkikehitys toteutuu arvioitua voimakkaampana, kapasiteetti voi loppua kesken. Selvitys myös toteaa, että superbussin toteuttaminen olisi prosessina vähintään yhtä vaativa ja pitkä kuin raitiotiehanke.
Turun raitiotien liikenne-ennusteraportti 2025
Liikenne-ennusteen mukaan raitiotie kasvattaa Turun asukkaiden joukkoliikennematkojen määrää 12 prosenttia vuoteen 2050 mennessä ja raitiotiekäytävän asukkailla 24 prosenttia. Raitiotiekäytävässä joukkoliikenteen kulkutapaosuus on raitiotievaihtoehdossa 3,9 prosenttiyksikköä korkeampi kuin linja-autovaihtoehdossa.