Turun Sanomissa 30.8.2026 julkaistussa mielipidekirjoituksessa turkulainen opettaja kertoi yrittäneensä jo neljän vuoden ajan saada kouluunsa muovipakkausten keräysastiaa. Vaikka asiaan on suhtauduttu myönteisesti, ratkaisu on siirtynyt vuodesta toiseen. Samalla kouluissa opetetaan kierrätystä, ympäristövastuuta ja kestävää elämäntapaa.
Turku on sitoutunut kunnianhimoisiin ilmasto- ja kiertotaloustavoitteisiin. Niiden tulee näkyä myös kaupungin omassa toiminnassa sekä lasten ja nuorten arjessa.
Turun ammattikorkeakoulussa vuonna 2023 valmistuneessa opinnäytetyössä tutkittiin viidessä varsinaissuomalaisessa kunnassa sijaitsevien palvelukiinteistöjen sekajätteen koostumusta ja erilliskeräysmahdollisuuksia. Tutkimuksessa mukana olleiden viiden koulun sekajätteestä vain 2,5 prosenttia luokiteltiin sekalaiseksi jätteeksi. Suurimmat jakeet olivat paperi 41,2 prosenttia, biojäte 25,8 prosenttia ja muovi 21,4 prosenttia.
Tutkimuksen tulokset ovat suuntaa antavia, eikä niiden perusteella voida tehdä suoria päätelmiä kaikkien Turun koulujen tilanteesta. Ne kuitenkin osoittavat, kuinka paljon sekajätteeseen voi päätyä väärin lajiteltua materiaalia, ja perustelevat Turun koulujen ja nuorisotilojen lajittelumahdollisuuksien järjestelmällisen selvittämisen.
Kunnan palvelukiinteistöjä koskevat jo nykyisin jätelainsäädännön ja Lounais-Suomen jätehuoltomääräysten mukaiset lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteet. Kiinteistökohtainen erilliskeräysvelvoite määräytyy jätelajeittain syntyvän jätemäärän perusteella. Pelkkä kiinteistön jätekatoksessa oleva erilliskeräysastia ei kuitenkaan takaa jätteiden päätymistä oikeaan paikkaan, jos lajittelu ei onnistu siellä, missä jäte syntyy. Sisätilojen keräysastioiden, lajitteluohjeiden, siivouskäytäntöjen ja kiinteistön jätehuollon on muodostettava toimiva kokonaisuus.
Koulujen tehtävänä ei ole ainoastaan opettaa kestävän elämäntavan periaatteita, vaan myös mahdollistaa niiden toteuttaminen käytännössä. Sama koskee kaupungin nuorisotiloja. Lajittelumahdollisuudet eivät saa riippua yksittäisen opettajan, nuorisotyöntekijän tai muun työntekijän aktiivisuudesta eivätkä vaihdella perusteettomasti toimipaikkojen välillä.
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Turun kaupunki
- selvittää kaupungin ylläpitämien peruskoulujen, lukioiden, ammatti-instituutin toimipaikkojen ja nuorisotilojen sisätilojen lajittelumahdollisuudet sekä niiden yhteensopivuuden kiinteistökohtaisen jätehuollon kanssa;
- korjaa selvityksessä havaitut puutteet ja varmistaa, että kaikissa tarkasteltavissa toimipaikoissa täytetään voimassa olevat lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteet;
- ottaa toimipaikoissa käyttöön yhtenäisen ja tarkoituksenmukaisen syntypaikkalajittelun siten, että keskeiset jätelajit voidaan lajitella mahdollisimman vaivattomasti niissä tiloissa, joissa niitä syntyy; sekä
- huolehtii selkeistä ja yhdenmukaisista lajitteluohjeista, henkilöstön perehdyttämisestä ja siitä, että sisätilojen lajittelu, siivouskäytännöt ja kiinteistökohtainen jätehuolto muodostavat toimivan kokonaisuuden.
Turussa 31.8.2026
Essi Lindberg
kaupunginvaltuutettu (vihr.)
Lähteet
- Turun Sanomat 30.8.2026: Vihreät puheet eivät riitä, jos kouluihin ei saada roskiksia muovijätteille
- Ella Rapo (2023): Kuntien palvelukiinteistöjen sekajätteen koostumustutkimus, Turun ammattikorkeakoulu, erityisesti s. 25-30.
- Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta: Jätehuoltomääräykset Lounais-Suomessa, erityisesti 13, 16 ja 46 §.